Perjantai 20.8.2010
Aamu alkoi tavaroiden pakkauksella, paikkojen siivoamisella ja lopulta pääsimme matkaan. Asta ja minä emme saaneet palapeliä valmiiksi, mutta olihan siitä pakko silti ottaa kuva! :D
 |
| Astan ja Marianne projekti! |
Lähdimme ajamaan aika pitkälti rannikkoa myötäillen kohti Astoriaa. Siellä on aikoinaan ollut aika suurikin suomalaisyhteisö ja bongasimme kyllä kaupungissa ajellessamme mm. saunan ja Suomi Hall nimisen paikan. Ennen ajelua itse Astoriassa ajoimme valtavan pitkän sillan yli Washingtonin puolelle ja takaisin. Silta kulkee Columbia joen yli ja rannikon tuntumassa, jossa joki laskee mereen, se oli valtavan leveä! Myös pituutta tältä joelta löytyy, sen alkukoti löytyy Kanadasta kalliovuorilta Brittiläisestä Kolumbiasta, josta se virtaa 2044km Yhdysvaltojen puolelle ja laskee mereen Washingtonin ja Oregonin rajalla.
 |
| Megler Bridge |
 |
| Megler Bridge auton ikkunasta |
Silta seikkailun jälkeen ajelimme jyrkkiä katuja ylös päin Astoriassa, meinasimme törmätä keskellä tietä liikkuvaan pesukarhuperheeseen ja kipusimme yhä ylöspäin. Määrämpäämme oli Coxcomb Hill jolla silaitsee Astoria Column, upea torni, joka on rakennettu 1926. Pojat ja minä kiipesimme kierreportaita 164 askelmaa ylös ja sielä oli kyllä mahtavat näkymät! Pikkusen kyllä huimasi ja kun kierreportaat oli tullut takaisin alas, tuntui ettei osaa enää edes kulkea suoran eteenpäin! :D
 |
| Astoria Column |
 |
| Maisemat Astoria Columnin huipulta |
Teimme vielä pikku ostoksia (jälleen kerran) Astoria Columnin pikku putiikissa ja lähdimme sitten syömään. Löysimme todella kivan ja erikoisen ravintolan, joka silaitsi joen tuntumassa laiturilla. Ravintolan nimi oli Pier 11, ruoka ja palvelu oli erinomaista, näkymät joelle tosi hulppeat. Ohi ajeli kerrostalon kokoinen laiva Japanista täynnä uusia autoja. Annokset oli taas ihan mahtavat, söimme kaikki täytetyt leivät, osa kanalla, osa lihalla tai kallalla.
Vatsat pullollaan jatkoimme matkaa kohti "kotia". Matka kesti melkoisen kauan, koska juutuimme Portlandin perjantai ruuhkaan. Illalla olimme aika naatteja ja lähinnä vain oleilimme ja rentouduimme. Valitettavasti Sara ei saanutkaan pikku Zacharyä kotiin viikonlopuksi, joten hän lähti sairaalaan ja tapaamme hänet vasta sunnuntaina.
Jälleen yksi kokemus takana ja tämä on aivan mahtavaa!!! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti